Kunta- ja aluevaalit 2025

Kisailkaamme vähempiosaisten ja luomakunnan hyväksi. Hyvinvointi ja elinympäristö, ihmiset ja luonto ensin

                 - myös tuleville sukupolville.



Ahvenparvi: Yhdessä on hyvä.            Hulevesiongelma Kaukaniemessä - on nyt korjattu ja kolmas kerta onnistui.


Yhdessä tehden

-  Huolehditaan toisistamme ja luonnosta, josta saamme elämänvoimaa


Seurakuntatyö kutsui voimakkaasti. Viimeisenä mahdollisena päivä ryhdyin ehdokkaaksi sekä yhteiseen kirkkovaltuustoon että Messukylän seurakuntaneuvostoon. Ihmeekseni pääsin läpi molemmissa - siitä lämmin kiitos äänestäjille. Olen saanut lähetyskäskyn puhua omilleni ihmisen ja luomakunnan yhteydestä. Esimerkkinä on Ilkon leirikeskus Kangasalla, jonne on suunniteltu neljä kerrostaloa ja sata autopaikkaa. Älkäämme tuhotko tuota luonnonkaunista ja jylhää paikkaa. Kaupunkiväestö tarvitsee luontoa hyvinvoinnin ja terveyden ylläpitämiseksi.

Opiskellaan tästä. Katso Tari Hahtela - Luontopuutteesta kohti luontoreseptiä, luento.

Vapaaehtoistyössä on ollut antoisaa olla mukana avittamasta suomalaisen nuorisosirkustoiminnan kehittymistä. Ensin Sorin Sirkuksessa vuosituhannen vaihteessa ja sittemmin Linnanmäen Sirkuskoulussa Helsingissä. Tehtäväni oli etsiä tiloja sekä rahoitusratkaisuja. Viimeisin onnenkantamoinen on, että Linnanmäen Sirkuskoulu toimii nyt Ruskeasuon lisäksi Tapanilassa. Tässä avitti yhteys Roopeen, jalkapalloilijaan, joka pääkaupunkiseudulla kehittää ja rakentaa liikuntapaikkoja. Sen jälkeen Maiju Mustonen ja sirkusväki on yhteistyössä Tapanilan Urheilutalon kanssa rakentanut toimivan kokonaisuuden pohjois-Helsinkiin. Sirkustilassa voivat esiintyä useat eri taiteenlajit ja näin kulttuuritarjontaa saadaan myös pohjoisiin kaupunginosiin.

Kaupunginkin tehtävä on ennaltaehkäistä. Tämä lähtee pitkällä tähtäimellä kaupunkisuunnittelusta ja kaavoituksesta saakka. Tiukan keskittämisen sijaan tarvitaan sekä asumisen että palveluiden hajauttamista. Tämä on vastoin nykytrendiä ja -tavoitteita, mutta tähänkin tulee vastaliike. Vastaliike lähtee turvallisuudesta ja huoltovarmuudesta. Kunta- ja aluehallinnon palveluiden erottelemisen korostaminen on keinotekoista.

  • ei suurkouluja ja päiväkoteja - nuoret, lapset ja henkilöstö voivat huonosti
  • kunnat ja kaupungit eivät voi kokonaan pestä käsiään sosiaali- ja vanhustyöstä, ennaltaehkäisevänä ja ennakoivana toimivat kaupunkin palvelut myös senioreille yhdessä kolmannen sektorin, seurakunnat ja järjestöt, kanssa
  • Seuraavaksi Tampereen kohdalla hurrataan ja hehkutetaan uusista työpaikoista, liian suuri väestönkasvu ei palvele kaupunkia, täällä asuvia eikä tänne tulevia
  • Työnvälitykseen henkilökohtaisia kontakteja - tässäkin on tärkeä rajapinta sosiaali- ja terveyspuolelle
  • joukkoliikenteen rahat ovat raudassa ja ratikassa, en vieläkään hyväksy tällä väki- ja konseptimäärällä nykyistä joukkoliikenteen kehittämistä. Pirkanmaan kylien väki ei tällä menolla autoiluaan vähennä ja se tuntuu koko maakunnan ilmastotaseessa. Yksi hyvä puoli lienee, että perheen auto tai autot jätetään kotiin, kun tullaan Tampereen keskustaan. 
  • Kiillotetaan seuraavaksi paikallisjunienkin raiteita.

Pirha

  • Erikoissairaanhoidosta saan kuulla ylistäviä kiitoksia kerta toisensa jälkeen lähipiirissä ja laajemminkin. Kun sinne saa ovet auki, asiat rullaavat.
  • Mutta peruspalvelut säästöineen mättävät - toivon mukaan omalääkärimalli ja kiertävät henkilökohtaiset palvelut kehittyvät nopeasti - vaikkapa yksityiseltä pohjalta jyväskyläläisen mallin mukaan. Nuo tablettiyhteydet auttavat varmaan monia, mutta terveydenhoidon perustaksi ne eivät riitä. Ehkä sitten joskus, kun järjestelmä pystyy monitoroimaan tablettia käyttävien asiakkaiden peruselintoimintoja reaaliajassa - ehkä sekin on tulossa pian. Tekoälyn soisi helpottavan sairaanhoitajien ja lääkärien työtä. Kokemusta on: tuskallinen tilanne sairaanhoitajalle etsiä puhelimessa asiakkaan vanhoja reseptitietoja.
  • kodinomaiset vanhus- ja vammaispalvelut - ei jätetä heitteille koteihin


Kylien arkeen

Mietin tätä lisää? Meilläkin on pulma, osallistujia ja talkoolaisia yhteisiin toimiin on vaikea löytää.  Miksi se onnistuu jossain ja jossain muualla ei?


Olen työskennellyt aktiivisesti kyläyhteisössämme. Tampereen Vehmainen Seura ry on kaupunginosayhdistys ja Vehmaisten osakaskunta hoitaa kalastusasioita ja erityisesti valvoo vesistön tilaa. Ympäristön täydennysrakentaminen ja hulevedet uhkaavat Pitkäjärvi-Kaukajärvi-vesistöä. Tampereen kaupunki on herännyt toimiin. Nyt tarvitaan heräämistä ja toimia Kangasalan puolella.

Viisi leipää ja kaksi kalaa

Kaikessa päätöksenteossa varmistetaan sosiaalinen oikeudenmukaisuus sekä luontoarvot, joista  yksi on kaupunkiluonnon turvaaminen.


Metsät ja vesistöt ovat ne meille annetut viisi leipää ja kaksi kalaa. Huolehditaan ja nautitaan näistä antimista. Istutamme kalaa pieneen mutta tärkeään vesistöömme.

Ilkon leirikeskus Pitkäjärven rannalla on Tampereen seurakuntien omistuksessa. Huolehditaan, että tähän rakentuu lähellä oleva ja voimaa antava luontokohde niin, että luonto säilyy ja voimme tätä jakaa  ihmisille nyt ja tulevaisuudessa.

Neljän kerrostalon ja sadan autopaikan kaava tulee laittaa pölyttymään jonnekin alahyllyille.


Luonto ennaltaehkäisee ja parantaa

Milloin luontoreseptit tulevat hoitajien ja lääkäreiden työkalupakkiin Suomessa? Ovat jo Päijät-Hämeessä.


Luontolähtöisten hyvinvointi- ja terapiapalveluiden kehittäminen kiihtyy myös Suomessa. Nyt kehitetään "luonto-reseptejä" ja toimenpiteiden vaikuttavuuden mittareita osana nykyaikaista lääketiedettä LUKEssa ja THLssä. Sitra on ollut mukana pitkään.

Uutinen herätti: Vuonna 2018 Skotlannissa Shetlannin saarilla lääkärit alkoivat määrätä luontoreseptejä potilailleen. Japanissa, Kanadassa ja Uudessa Seelannissa on tehty vastaavia malleja. Rauhoittava ja virkistävä luontomatkailu on globaali, kasvava trendi. Norjassa on luontomatkailua vahvistettu ja kehitetty palveluita merkittävästi. Tampereen keskustan hotellin asukas voisi saapua helposti vaikkapa Kahvila Tyynen ja luontopaveluiden ääreen Tampereen Seurakuntayhtymän omistamassa Ilkossa, kunhan niitä palveluita vain on saatavilla.

Suomen evankelis-luterilaisella kirkolla seurakuntineen on mahdollisuus kehittää tätä työtä merkittävästi. Esimerkiksi ihmisten arkisten aherrusten ytimessä voidaan tarjota ja kehittää toimintaa ja tiloja sekä niiden käyttöä yhteistyössä kuntien, hyvinvointialueiden ja yksityisten luontolähtöisten palveluiden tarjoajien kanssa. Työtä tehdään jo nyt ja tämän kehittämistyön merkitys tulee kasvamaan.

Planetaarinen terveys hyvinvoinnin tukena –blogi löytyy jo Päijät-Hämeestä, paijatha.fi –sivuilta sekä Luontoaskel terveyteen -ohjelman esittely videoineen. Lahdessa ollaan etukenossa ennaltaehkäisyyn ja luontoterapiaan. Samoin Allergia, iho– ja astmaliiton Luontoterveyden Osaamiskeskus Imatralla tutkii ja edistää luontopohjaista terveyttä. Varjellaan tärkeää Kauppi-Niihamaa lähellä Taysin mielenterveyspalveluita, myös tästä näkökulmasta.










Säilytetään kerrostumia ja arvoja

Onko purkaminen ekoteko?

Tämä koskee sekä rakennettua ympäristöä että luontoympäristöämme. Esimerkkinä tässä paikalliset kohteet, joita kylän väki muistelee ja tarvitsisi. Messukylän ja Vehmaisten seurakuntatalot on suunnitellut arkkitehti Mikael Nordenswan.  Arkkitehtuuriltaan samantyyliset, rapatut kivitalot rakennettiin 50-luvun puolivälissä. Messukylän seurakuntatalo on suurempi,  siellä on asuinkerrostalon alakerrassa liiketiloja. Vehmaisissa seurakuntatalon asunto on ollut pitkään tyhjillään ja  kellaritilassa toimii edelleen partio ja lennokkikerho. Mutta nyt saimme luvan, TampereMission seniorikerho kokoontuu Vehmaisten seurakuntatalolla keskiviikkoisin.

  Arkkitehtuuriltaan rakennukset edustavat kauniisti aikansa julkista, kirkollista rakennuskulttuuria. Sopusuhtaiset ja kauniit talot kätkevät tarinoita monien kyläläisten elämästä ja yhteisöllisyydestä.